Raiteet kirskuvat, maisemat lipuvat ohitseni väreinä, enimmäkseen
vihreänä ja sinisenä, mutta joskus myös mustana. Välillä olen vain
matkalainen, katselen, kuinka elämä vilisee ohitseni salaa,
huomaamattomasti. Juna jatkaa kulkuaan, en jaksa ohjata, ei tarvitse
ohjata. Elämä kulkee omalla raiteellaan. Mutta joskus, voin muuttaa
kulkua, vaihtaa raidetta.
Junan suunta muuttuu, niin minunkin.
Tämä on ÄI3 kurssista, jota teen juuri moodlessa. Piti tehdä metaforia, aiheena juna-oma elämä.
Ajattelin julkaista tänne enemmän muitakin tekstejäni kuin vain kirjaa. Ja myös syvällisiä tai ei niin syvällisiä pohdiskeluja. Enemmän äidinkielellisiä tai ei niin äidinkielellisiä. Yksi aihe on jo mielessä, tästä saatte luettavaksenne oman postauksen myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti