Olette ehkä ihmettelleet minne oikein olen hävinnyt. En oikeastaan minnekään. Viime kuukaudet vain ovat olleet niin kiireisiä ja tapahtumarikkaita etten yksinkertaisesti ole ehtinyt avata konetta (muuten kuin pelaamis tai koulu tarkoituksessa!!) ja tulla bloggeriin. En ole ehtinyt lukea edes teidän blogejanne :(
Tässä jaksossa minulla on ÄI10 kurssi, eli siis luovan kirjoittamisen kurssi. Julkaisen täällä tekstit joita kirjoitan kurssilla, joten tulette taas vaihteeksi kuulemaan minusta enemmänkin! :)
Ensimmäisellä tunnilla tehtiin tehtävä, jossa jokainen kirjoitti kolmeen lappuun henkilön, paikan, ja aiheen. Nämä paperit sekoittiin omiin pinkkoihinsa ja jokainen otti kustakin pinkasta sattumanvaraisen paperin. Omat lappuni olivat tällaiset:
nuori kirjailijan alku
syli
kahvinkeitto
Näistä meidän sitten piti kirjoittaa todella lyhyt novelli viidessä minuutissa. Oikeastaan enemmänkin tekstin pätkä.. Mutta tällainen siitä tuli!
Viiden minuutin kahvia
Istun. Käteni nojaavat kylmänhikisesti mustalla näppäimistöllä. Paikoillaan ja hievahtamatta.
"Ei tästä saatana tule mitään", mutisen itsekseni. Aurinko paistaa harmaiden sädekaihdinten läpi kasvoilleni. Kuin hiljaa leväten, se hiveltää kasvojani. Lämmin tuulahdus tunkeutuu sisään avoimesta ikkunasta. Hengitän syvään sen pehmeää hyväilyä.
Tämä hetki, valkoisen ruskea huone, aurinko, tuuli. Ne ovat kuin syli. Niin pehmeä ja lämmin, lempeä. Se voisi olla äidin, isän, veljen, siskon... Tai rakastajan.
Haistan palaneen käryn. Sieraimeni leviävät tutkiakseen hajun lähteen, ja hypähdän nopeasti ylös kovasta puutuolista. Se narahtaa kuin ikäväkseen.
Sammutan kahvinkeittimen levottamana. Sydämeni hakkaa lujaa rintaani vasten.